Me monet tavoittelemme maratonin läpäisemistä. Ultrajuoksijoille maraton ei kuitenkaan ole mitenkään erityinen matka. Ultrajuoksu tarkoittaa kaikkia maratonia (42,195 km) pidempiä juoksumatkoja. Yleisimmät kilpailumatkat ovat jopa 80 km ja 100 km pitkiä. Monesti kilpailut mitataan myös aikaperustaisesti, esimerkiksi 6, 8, 12 tai 24 tuntia juoksemista. Kaikista pisimmät ultrajuoksut kestävät useita kuukausia ja ovat tuhansia kilometrejä pitkiä. Tämä laji on siis todellinen kestävyyslajien kuningas.
Ultrajuoksu Suomessa
Suomessa ultrajuoksu on suhteellisen suosittu laji. Harrastajia on arviolta muutamia tuhansia. Paikalliset merkittävimmät ultrajuoksutapahtumat ovat Endurance 24h, Suomi-Juoksu, Wihan kilometrit ja Vaarojen maraton. Suomessa polkujuoksut ovat suosittuja ja muutenkin maastoreiteillä juostavat ultrakilpailut. Ultrajuoksu Suomi kasvattaa jatkuvasti suosiotaan ja harrastemäärät ovat nousussa. Monesti ultrajuoksijoilla on pitkä tausta juoksuharrastuksessa, mutta on harrastajia, jotka keskittyvät alusta alkaen juuri ultrajuoksuun.
Kaikista tunnetuin ultrajuoksukilpailu Suomessa on Suomi-juoksu, joka on pituudeltaan 100 kilometriä. Tämä sadan kilometrin juoksukilpailu on pohjoismaiden vanhin lajissaan ja maailman toiseksi vanhin kilpailu tällä matkalla. Suomi-juoksu on vuosien varrella juostu useilla eri reiteillä. Se kuitenkin perinteisesti juostaan aina yhdellä kierroksella läpi. Reitti koostuu erilaisista maasto-olosuhteista ja maanteistä metsäreitteihin. Suomi-juoksu on kansainvälisestikin arvostettu haastavuutensa vuoksi.
Miten suomalaiset ovat pärjänneet ultrajuoksu Suomi -kisoissa?
Ultrajuoksu on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Se johtuu varmasti siitä, että ultrajuoksun pariin monesti hakeudutaan sen jälkeen, kun on kokeiltu jo muita kevyempiä kestävyyslajeja ja monesti harrastajat myös jäävät ultrajuoksun pariin pitkäksi aikaa, monet loppuelämäkseen. Suomen ultrajuoksuliitto on etujärjestö, joka organisoi ultrajuoksuharrastusta Suomessa ja toimii liittojen kattojärjestönä. Liitto myös organisoi kansallisia kilpailuja ja järjestää erilaista harrastus- ja valmennustoimintaa lajin parissa.
Suomalaiset juoksijat ovat ultrajuoksukilpailuissa menestyneet kansainvälisestikin. Suomessa on pitkä ja menestyksekäs historia kestävyyslajeissa, kuten juoksussa ja hiihdossa. Suomalaiset ovat menestyneet voitokkaasti myös kansainvälisissä kilpailuissa ultrajuoksun parissa. Monella ultrajuoksijalla on aikaisempaa menestystä maratoneilta. Ultrajuoksu onkin luonnollinen jatkumo maratonmatkoilla menestyneille.
Vedonlyönti juoksulajeissa
Urheiluvedonlyönti on suomalaisille suosittu harrastus. Vedonlyönti on mahdollista myös juoksukilpailuissa. Ultrajuoksu ei ole yhtä suosittu urheiluvedonlyöntikohde, kuin lyhyemmät juoksumatkalajit, mutta suurimmat kilpailut ovat monen vedonlyöntitoimiston kohdevalikoimassa. Urheiluvedonlyönti vaatii aktiivista lajin seuraamista ja analysointia. Oikeat vedonlyöntivihjeet helpottavat vedonlyöntiä ja täydentävät omaa analyysia. Löit sitten vetoa jalkapallosta tai juoksukilpailuista, niin tärkeää on esityö ennen vedon asettamista. Ajankohtaiset uutiset ja tilastot auttavat tässä.
Suomalaiset ovat monesti lyöneet vetoa suomalaisten juoksijoiden puolesta. Ultrajuoksija Noora Honkala on suomalainen huippumenestynyt ultrajuoksija, joka asuu Kreikassa. Honkala on osallistunut Spartathloniin peräti neljä kertaa. Vuonna 1992 syntynyt Honkala oli vuonna 2014 osallistuessaan Spartathloniin kaikkien aikojen nuorin naisosallistuja. Näissä kilpailuissa hän juoksi itsensä kisojen top 5 -huippuaikojen joukkoon naisten sarjassa.
Ultrajuoksu kasvattaa henkistä ja fyysistä kestävyyttä
Juoksun hyödyt ovat tutkitusti moninaiset. Juoksusta saatavat hyödyt voidaan jakaa henkisiin ja fyysisiin hyötyihin. Fyysisesti juokseminen parantaa hapenottokykyä ja näin vaikuttaa positiivisesti koko kehoon. Juoksulla on useita lihaskuntoon ja lihaskestävyyteen liittyviä terveysvaikutuksia. Henkisellä puolella juokseminen lisää keskittymiskykyä ja varsinkin pitkillä matkoilla juoksu toimii myös meditatiivisena, läsnäoloa lisäävänä harjoituksena.
Juoksuharrastus kannattaa aloittaa varovasti lyhyillä matkoilla ja hiljaisella tahdilla. Juoksukertoja kannattaa kuitenkin pitää vähintään pari viikossa. Kehitystä ei juuri tapahdu tai se on hyvin hidasta, jos juokset vain kerran viikossa tai harvemmin. Lenkkikaveri auttaa tässä lajissa.
Ultrajuoksu on laji, joka vaatii erityistä kestävyyttä, kurinalaista harjoittelua ja hyvää hapenottokykyä. Matkat ja juoksujen kestot voivat tuntua maallikoille jopa käsittämättömiltä. Ultrajuoksijat nauttivat kuitenkin juoksemisesta aivan erityisellä tavalla ja siksi nämä matkat ovat mahdollisia. Taustalla on kova työ ja intohimo lajia kohtaan. Kaikista ei tule ultrajuoksijoita, mutta jokainen meistä voi löytää juoksemisen ilon. Onhan juokseminen meille kovin luontainen laji jo lapsuuden leikeistä lähtien.